Pahoinvointi raskauden aikana

Pahoinvointi on erittäin yleistä raskauden alkuvaiheessa. Osalla odottajista sitä esiintyy vain aivan alkuraskaudessa, osalla se jatkuu muutaman kuukauden. Joillakin se kestää aivan koko raskauden ajan. Tällöin voi olla helpottavaa tietää, että oireita voi lievittää monin tavoin.

Mistä raskauspahoinvointi johtuu?

Oireet alkavat yleensä raskauden alkuvaiheessa, ja monilla ne lakkaavat noin 20. raskausviikkoon mennessä. Hormonit ovat yksi keskeisistä raskauspahoinvointia aiheuttavista tekijöistä. Hormonien vaikutus vaihtelee odottajasta toiseen. Pahoinvointi on yleisempää, kun sikiöitä on enemmän kuin yksi.

Usein haju- ja makuaisti herkistyvät raskauden aikana. Oireet ovat tyypillisesti voimakkaimmillaan aamuisin, mutta niitä voi esiintyä mihin aikaan hyvänsä tai jopa kellon ympäri. Pahoinvointi voi myös alkaa uudelleen loppuraskaudessa noin 35. raskausviikolla, kun vauva painaa mahalaukkua.

Pahoinvointiin vaikuttavia tekijöitä on muitakin. Moni voi esimerkiksi huonommin ollessaan väsynyt tai stressaantunut tai oltuaan pitkään syömättä. Yleensä sekä väsymys että pahoinvointi hellittävät kolmannen tai neljännen raskauskuukauden jälkeen. Jos oireet tuntuvat hyvin vaikeilta, pyydä niihin apua neuvolasta.

Raskauspahoinvoinnista kärsii jopa kahdeksan kymmenestä odottajasta. Oireita voi olla vain aamuisin tai aamusta iltaan.

Mitä kehossa tapahtuu raskauden aikana?

Pahoinvoinnin lisäksi kehossa tapahtuu raskauden ensimmäisten kuukausien aikana paljon muutakin. Paino nousee, veren määrä lisääntyy ja samalla hapentarve kasvaa. Aineenvaihdunta ja kehon lämpötila muuttuvat, jolloin sinulle voi tulla helpommin kuuma. Pian myös vartalon painopiste alkaa muuttua ja vatsalihakset venyä. Raskaus on keholle suuri ja mullistava muutos. Tämän vuoksi sinua saattaa väsyttää tavallista enemmän.

Raskauden alkuvaiheessa valkovuodon määrä voi lisääntyä. On yleistä, että tavallista runsaampaa ja limaisempaa väritöntä valkovuotoa esiintyy silloin tällöin raskauden aikana. Emättimen limakalvot nimittäin erittävät herkemmin valkovuotoa, kun niiden verekkyys lisääntyy.

Myös maitorauhaset alkavat kasvaa varhain alkuraskaudessa ja valmistautua maidontuottoa varten. Siksi rinnat kasvavat, pingottavat ja aristavat hieman samaan tapaan kuin ennen kuukautisia. Myös nännit ja nänninpihat kasvavat ja niiden väri voi tummua.

Kun kohtu alkaa kasvaa, se voi painaa virtsarakkoa, joka tarvitsee tyhjentää useammin. Tämä voi jatkua koko raskauden ajan.

Raskaana oleva keho valmistautuu myös synnytykseen. Lantion täytyy voida laajentua ja antaa tilaa lapselle. Siksi nivelet ja lantion luurenkaan liitokset pehmenevät ja muuttuvat joustavammiksi, mistä voi aiheutua niin kutsuttuja liitoskipuja. Kipuja voi vähentää eri keinoin, esimerkiksi harjoittamalla lantion alueen lihaksia. Voit kysyä neuvoa fysioterapeutilta tai neuvolasta.